Muistoja kuntoutuspsykologien neuvottelupäivistä 6.-7.10.2011, joista itse osallistuin Upsylaisena ensimmäiselle päivälle.

Folkhälsanin Senioritalolla pidetyt kuntoutuspsykologien koulutuspäivät alkoivat syysmyrskyn merkeissä. Harmaana aukeavaa aamua pehmittivät kahvin ja voileipien kotoisa tuoksu ja innostunut puheenporina.

Kirjoittaja: Kirsi Saarelainen

Kosketukseen perustuvat hoidot

Psykologian tohtori Hanna Svennevig johdatteli meitä elävästi ja keskustellen kehon ja mielen yhteyteen mm. väitöskirjatutkimuksensa kautta. Hänen väitöskirjansa Hyvän olon hoidot: kosketukseen perustuvien hoitojen käyttö hyvinvoinnin ja itseymmärryksen lisäämisen välineenä (Tampereen yliopisto 2003), oli kaksiosainen tutkimus, jonka keskeisenä psykologisena kysymyksenä oli selvittää, voiko kehon hoitaminen kosketuksen avulla johtaa psykoterapeuttiseen työskentelyyn, ja mikä on kehon funktio mahdollisessa psykoterapeuttisessa prosessissa. Keskeistä oli myös se, lisääntyisikö hoidoissa kävijöiden psyykkinen hyvinvointi hoitojen seurauksena. Tutkimus oli kaksiosainen.
Ensimmäisen osan muodosti kyselyaineisto ja toisen haastetteluaineisto. Tutkittavia hoitomuotoja oli neljä: Rosen-menetelmä, Rebalancing-kehoterapia, Kajavahieronta ja vyöhyketerapia. Haastetteluaineisto valotti kehon psykoterapeuttisen käytön toimintamekanismeja sekä hoitajan ja hoidettavan välistä vuorovaikutusta.

Tutkimuksessa loppuun asti pysyneet olivat hoitoonsa erittäin tyytyväisiä. Keskeinen tekijä tyytyväisyyteen oli hoitosuhde. Hoitojen välitön vaikutus oli kaikissa hoitomuodoissa samankaltainen. Ne lisäsivät vireyttä ja rentoutuneisuutta, nostivat mielialaa ja vähensivät vihantunteita ja ahdistuneisuutta. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että kehoa on mahdollista käyttää itseymmärryksen lisäämisen välineenä. Kehon kautta tapahtuva itsetutkiskelu näytti olevan erityisen tehokasta niille ihmisille, jotka tunnistavat kehonsa reaktioita hyvin ja jotka kykenevät laittamaan kehonsa tuntemukset sanalliseen muotoon.

Mitä minun kehoni kertoo?

Teoriasta käytäntöön eli väitöskirjasta oman itsen tarkkailuun eli kehonasentoon. Millaisessa asennossa olet tällä hetkellä? Millainen on mielesi tila? Vastaako tuo asentosi kieli mielesi tilaa? Huomaan korjaavani asentoani. Saimme kuulla, että kehon jännitystilat ja -asento voivat toimia assosiaatiovihjeinä tai muistijälkinä, joita analysoimalla saadaan tietoa yksilön tavoista reagoida ihmiseen ja tapahtumiin. Tunne-elämän tukahduttaminen nähdään keskeisenä lihasjännitystä tuottavana tekijänä. Kuinka paljon lihastyötä joudutkaan tekemään itkua pidätellessä tai vaikkapa vihantunteita säilöessä?

Eräs kollega toi esille hyvin tärkeän kysymyksen liittyen psykologin työhön; kuinka psykologin työ, mikä ei ole sieltä helpoimmasta päästä kuormittavuuden suhteen, näkyy meissä kehollisesti ja miten pidämme oman mielemme kunnossa? Etenkin kun nykyisten tutkimusten mukaan stressi vanhentaa solutasolla asti. Pitäisikö meidän ottaa mallia Norjan maalta, jossa psyykkisesti kuormittavassa työssä työskentelevät saavat ylimääräistä lomaa? Kuten aikoinaan myös täällä Suomessa saivat röntgenhoitajat “säteilylomaa” mikseivät psykologit saisi psyykelomaa. Ei lainkaan hassumpi idea!
Mutta sitä odotellessa voimme pitää huolta kunnostamme liikkumalla riittävästi, työnohjauksella, koulutuksella, työaikaa säätelemällä tai vaikkapa vuorotteluvapaata pitämällä. Pitämällä huolta kaikin tavoin sekä kehosta että mielestämme, jotka ovat meidän työkalumme.

Tietoisuustaitoihin perustuvat kognitiiviset työtavat itsehoidon ja kuntoutuksen apuvälineinä

Polttoaineen täydennyksen jälkeen oli hyvä keskittyä tietoisuustaitoihin Juhani Laakson (psykologi, psykoterapeutti VET, psykoterapian kouluttaja ICT) johdattelemana.
Institute for cognitive Therapies Finland on Suomen ensimmäinen kognitiivisen ja integratiivisen terapian yhteisö, joka on perustettu 1982. Tietoisuustaitoihin perustuva kognitiivinen terapia (MBCT) on yksi kolmannen aallon kognitiivisista terapioista, jolla on saatu lupaavia tuloksia mm krooniseen kipuun liittyvän stressin vähenemisessä, Bipolaarihäiriöön liittyvissä ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden lievittymisessä, impulssikontrollin paranemisessa ja epävakaan persoonallisuuden hoidossa yhdistettynä DKT:n.

Juhani ohjasi meidät hienovaraisesti tutkiskelemaan itseämme, hyväksymään itsemme, ajatuksemme ja tunteemme juuri sellaisena kuin olemme. Hän antoi meille työkaluja runsain mitoin käytettäväksi tietoisuustaitojen kehittämiseksi.
Hengitän sisään
kehoni on tyyni
Hengitän ulos, hymyilen.
Olen läsnä tässä ja nyt,
tämä hetki on ihmeellinen
(Thich Nhat Hanh, Puhtaan mielen polulla 1996)

Opimme, että tietoisuustaitojen juuret ovat länsimaisessa kontemplatiivisessa perinteessä ja itämaisessa meditatiivisessa perinteessä. Tietoinen ja levollinen läsnäolo on taito suunnata huomio ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin uudella tavalla tietoisesti, tässä hetkessä ja ilman ennakkoasenteita.

Kannattaako asioiden märehtimin ja murehtiminen?

Muista, että tämä hetki kestää 6-8 sekuntia. Kaikki ennen sitä on menneisyyttä, kaikki sen jälkeen on tulevaisuutta. Älä yritä hallita stressiä, ajatuksia ei tarvitse voida hallita. Vaikka meillä on haitallisia metakognitioita, muista, että ajatukset ovat väliaikaisia. Ajatukset tulevat ja menevät, ja ajatukset pysyvät ajatuksina toiminnasta huolimatta. Antaudun uudelle tiedolle levollisesti. Myös tunteet ovat tunteita.

Mitä tehdä jos mieltämme vaivaa epämääräisesti jokin asia, tai vaikkapa aina jokin tietty asia? Voimmehan jatkaa tuossa kaaoksessa oloa ja kysyä edelleen “why me”, joka laajentuu helposti “aina minä” -asenteeksi tai vaikkapa “if eli entä jos”, jolloin jätät tekemättä jotain vain sen takia, että pelkäät jo etukäteen epäonnistumista tai mietit turhan tarkkaan seuraamuksia.

Perusperiaatteita on, että ihminen ei ole vastuussa häiriöiden syntymisestä vaan niiden hoitamisesta. Ikäviä ja kiusallisia tunteita voi oppia säätelemään, ja säätelyn taas voi oppia jäljittelemällä ja harjoittelemalla pitkäjänteisesti.

Ydinharjoitteita…

Ydinharjoitteita mm. pysähtyminen/tarkkaavuuden keskittyminen, ajan varaaminen 5-30 min., rauhallinen paikka, hengitä, rauhoitu, tule tietoisemmaksi kehosta, tee yksi arkiaskare keskittyneen tarkkaavaisesti.

Sovelluksia…

Valitse tila ja paikka jollekin sellaiselle puolelle itsestäsi, josta et jostain syystä pidä tai jonka kanssa et ole sinut . Tai tee vaikkapa huolihetki tai huolituoli. Ole siinä, ja tervehdi tätä puoltasi ystävänä ja kiitä läsnäolosta. Anna ajatusten virrata. Kuvittele tunteita aallokkona, jonka päällä keinut. Tee harjoitusta päivittäin 5-10 minuuttia.

Kirjoita kortteihin asioita, joille pitäisi tehdä jotain, jaa ne sellaisiin pinoihin, joihin voi vaikuttaa ja joihin ei voi vaikuttaa. Mieti, mitkä vaativat välitöntä toimintaa, vai voivatko ne odottaa. Ota yksi kortti/asia päivässä tai viikossa, jonka teet, loput voit jättää odottamaan seuraavaa hetkeä.
Näiden harjoitusten kautta turha murehtiminen jää ja/tai se ei ole enää niin kaiken kattavaa ja ylipursuavaa vaan hallittavissa, eikä vie voimavaroja.

Lopuksi

Tämä on ollut vain pintaraapaisu koulutuspäivästä, eikä anna oikeutta sen runsaudelle. Toivottavasti se kuvaa edes vähän sen antia, josta saimme nauttia. Ympyrä sulkeutuu tai avautuu. Aikoinani kuntohoitajana työskennellessäni huomasin kehon ja mielen yhteyden, kosketuksen ja kosketuksen puuttumisen kielen. Lähdin opiskelemaan psykologiaa, jotta mielen kieli avautuisi minulle paremmin. Se avautuikin jossain määrin mutta myös vieraannutti jollain tavalla kehosta. Sittemmin lähdin syventämään mielen tutkimista 3-vuotisessa hypnoterapia-opinnoissa Tampereella. Opiskelu syvensi paitsi mielen kieltä ja laajensi tajuntaani myös johdatteli minut takaisin kehon yhteyteen.

Aloittaessani psykologin töitä, minun täytyi opetella pois kosketuksesta ja alkaa työskennellä käsitteiden tasolla. Se oli minulle aluksi vaikeaa mutta opettavaista. Nyt se toki sujuu jo ongelmitta mutta toisaalta en voi olla miettimättä sitä, kuinka voisin yhdistää kehon ja mielen kosketuksen. Onko keino tämä vai jokin muu? Annan mielen vapaasti virrata ja johdattaa minut ratkaisuun sitten kun sen aika on.

Haluan henkilökohtaisesti kiittää koulutuksesta paitsi kouluttajia, myös järjestäjiä ja tietysti innokkaita läsnäolijoita. Koulutuksen anti kosketti ja auttoi itseäni omassa suruprosessissani ja antoi myös työkaluja työhöni eteenpäin. Iltapäivän päätteeksi olo oli levollinen, läsnäoleva ja energinen, olla tässä ja nyt.

Kiitos ja hyvää joulun odotusta kaikille!

Lisäluettavaa, koulutusta:

Hanna Svennevigin väitöskirja, 2003, Hyvän olon hoidot: kosketukseen perustuvien hoitojen käyttö hyvinvoinnin ja itseymmärryksen lisäämisen välineenä.
Mielentaito 2010, Juhani Laakso
Ehdoton hyväksyminen 2003, Tara Brach
www.netti.fi/integrum/koulutus