Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen psykologin työssä

Psykologit Laura Blomqvist ja Maarit Grönroos kouluttivat Upsyn jäseniä 12.11.2016 Espoossa teemalla ”Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen psykologin työssä. Artikkelin koulutuksesta on kirjoittanut koulutukseen osallistunut psykologi Asta Pöyhönen.

 

UPSY:n koulutuksessa lumisena lauantaiaamuna Espoossa oli paikalla joukko pirteitä ja keskustelevia upsyläisia sekä hepsyläisia. Päivän teemojen äärelle meidät johdattelivat psykologit Laura Blomqvist ja Maarit Grönroos. Päivään mahtui paitsi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviä perusasioita myös osallistavia tehtäviä sekä keskustelua, videoita ja kokemuskouluttajien henkilökohtaisia puheevuoroja.

Käsiteltäväksi otettiin heti alkuun keskeinen kysymys eli miksi psykologeilla on seksuaaliseen suuntautumiseen sekä sukupuolen moninaisuuteen liittyvä erityisen tiedon tarve? Tätä pohdiskelimme pareittain ja sen jälkeen yhteisesti. Todettiin yhdessä muun muassa, että psykologin peruskoulutuksessa aihepiiriä käydään aika niukasti läpi. Kuitenkin käytännön työssä psykologi voi hyvinkin olla ensimmäinen ihminen, jolle omaa seksuaalisuuttaan tai sukupuoltaan miettivä asiakas uskaltautuu ottamaan pohdintansa puheeksi. Silloin on luonnollisesti tärkeää, että psykologilla on käytössään riittävästi perustietoa ja ymmärrystä aiheesta. Esiin nousi myös se näkökulma, että psykologin henkilökohtaisessa elämässä joko omakohtaisesti tai läheisen kautta voivat seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen moninaisuuden kysymykset olla ajankohtaisia ja silloinkin asiallinen tieto auttaa prosessissa eteenpäin.

Kirjainyhdistelmä HLBTIQ tuli myös tutuksi päivän aikana. Ensimmäiset kolme kirjainta viittaavat seksuaalivähemmistöihin: homo, lesbo, bi-seksuaalit ja kolme jälkimmäistä sukupuolen moninaisuuteen: transsukupuoliset (ihmisen tunne omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen kehoaan eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta), intersukupuoliset (synnynnäinen tila, jossa ihmisellä on sekä tyttö- että poikatyypillistä kehollisuutta) sekä queer (identiteetti, jossa halutaan olla kokonaan näiden kategorioitten ulkopuolella). Sukupuolienemmistöstä käytetään nimitystä cisihmiset. Termit ja määritelmät kuitenkin muuttuvat ja uusiakin käsitteitä syntyy. Siksi yksinkertaisinta on käyttää kirjainyhdistelmää SSM (seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus) kattamaan kaikki määritelmät.

Koulutuksessa puhuttiin lisäksi mm. sukupuolinormatiivisuudesta, heteronormatiivisuudesta, stigmasta ja vähemmistöstressistä, coming out -prosessin vaiheista sekä sisäistetystä itsesyrjinnästä. HLBTIQ-identiteetillä on yhteys mielenterveysongelmiin. Tästäkin näkökulmasta psykologeilla tulisi olla riittävästi tietoa kohdatessaan, tutkiessaan ja hoitaessaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia.

Pidimme avoimen ”äänestyksen” sukupuoleen liittyvistä väitteistä, jotka osaltaan heijastelivat asenteitamme ja stereotypioita. Esimerkiksi saimme ottaa kantaa siihen, vaikuttaako sukupuoli mielestämme siihen, mistä asioista ihminen on kiinnostunut sekä siihen, ovatko tytöt/naiset vastuullisempia kuin pojat/miehet. Yhteisessä keskustelussa nostettiin esiin biologisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia näkökulmia. Oli helpottavaa todeta, että vaikka joistain asioista tulee helposti tehneeksi oletuksia (kuten, että henkilön ulkoiset sukupuoliominaisuudet määrittelisivät hänen sukupuoli-identiteettinsä), maailma ei kaadu siihen, kunhan tiedostaa olettavansa.

Psykologityön arjessa kohtaamme muun muassa sateenkaariperheitä. Saimme hyviä käytännön vinkkejä, kuinka ottaa heidän näkökulmansa huomioon. Toisaalta kaikkea ei voi eikä tarvitse tietää, joten näissäkin kysymyksissä voi ja kannattaakin kysyä asiakkaalta, miten juuri hän kokee tai määrittelee asioitaan. Eräs hyvä mahdollisuus viestiä seksuaali- ja sukupuolisensitiivisestä palvelusta on laittaa oman työpaikan seinälle tai ilmoitustaululle näkyville Setan materiaalia. Myös muun muassa wc-tilojen, pukeutumistilojen ja vastaanottohuoneiden järjestelyissä on tärkeää huomioida sukupuolivähemmistöjä.  Oma tärkeä alueensa ovat psykologien käyttämät kyselyt, lomakkeet, testit sekä asiakirjat, joita laaditaan. Työyhteisössä on syytä kannustaa moninaisuuden kohtaamiseen sekä reflektoida sitä, miten sukupuoli- ja heteronormatiivisuus ilmenevät ajattelussa sekä työn rakenteissa. Kouluttajat haastoivat meitä myös miettimään, missä määrin omalla työpaikalla olisi mahdollista rikkoa sukupuoleen ja sen ilmaisuun liittyviä rajoja ennenkuin asia alkaisi kiinnittää toisten huomion.

Antoisan päivän päätteeksi saimme kuulla transvestiitin henkilön sekä sukupuolen korjausprosessin läpikäyneen henkilön kertovan omakohtaisesti elämänkuluistaan, sukupuoleen liittyvistä prosesseistaan sekä näihin liittyvistä tunteista. En usko olleeni ainut auditoriossa, jolla heräsi syvä kunnioitus sitä rohkeutta kohtaan, jota tämänkaltainen aidon itsen etsiminen ja toteuttaminen osoittaa.

Lämmin kiitos kaikille paikalla olijoille mieleenpainuvasta koulutuspäivästä sekä Upsylle koulutuksen järjestämisestä!

Linkkejä:
apa.org
seta.fi
transtukipiste.fi
trasek.fi